sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Surua 😟

Ehdittiin vĂ€hitellen tottua siihen, ettĂ€ meillĂ€ on vain kolme koiraa. Ja pientĂ€ toivoa,ettĂ€ Quini kohtauksia löytyy apu lÀÀkkeistĂ€, mutta ei ..... Puolitoista viikkoa sitten kohtauksia alkoi olla taas ja ne lisÀÀntyivĂ€t ja pahenivat. Tiistaina aamusta elĂ€inlÀÀkĂ€riin, Quin jĂ€i sinne kuvattavaksi ja tutkittavaksi pĂ€ivĂ€ksi. TyöpĂ€ivĂ€n jĂ€lkeen toiveikkaana hakemaan koiraa. QuinillĂ€ oli harmaakaihia silmissĂ€ eli ei nĂ€hnyt kunnolla, mykiöt painoivat verrkokalvoja, mistĂ€ pÀÀnsĂ€rkyĂ€. Quin oli ollut koko pĂ€ivĂ€n kalium tiputuksessa, mutta kalium arvot ei oikein  pysyneet kohdallaan. Kohtauksia oli ollut koko pĂ€ivĂ€n 😕
QuinillĂ€ oli kasvain pÀÀssĂ€ ja muitakin oireita/ ongelmia oli, minulle ne ei vain jĂ€rkytksestĂ€ni johtuen jÀÀnyt mieleen.  Hoitava elĂ€inlÀÀkĂ€ri soitti Helsingi  elĂ€insairaalaanki  ja olivat keskustelleet elĂ€inlÀÀkĂ€reiden ringissĂ€ Quini  tapauksesta, Kuopion elĂ€inlÀÀkĂ€rikeskuksessa oli tehty kaikki voitava, paranemisennusta oli olematon. PÀÀdyttiin eutanasiaan tilanteen vakavuuden vuoksi kĂ€rsimysten vĂ€lttĂ€miseksi. IkĂ€vĂ€ ja suru 😭 ,mutta nyt ei Quin mammanpikku höppĂ€nĂ€ tarvitse kokea kipua ja tuskaa. LepÀÀ rauhassa 😟


Ei kommentteja:

LÀhetÀ kommentti